Jotain pahaenteistä on tekeillä Epäpyhyyden Kirkon (eli Schmorfin reeniksen) syövereissä. Jotain epäsovinnaista ja
sekopäisyyttä on ilmassa, koska kuoleman varjon laaksosta materialisoitui Antti, jonka vastuulla on vokalisointi - radiopopyhtye, tuo keskitien airut ja skandinavian rumin tyttöbändi - Schmorfissa.
Smurffit alkavat siis lappaa kakkaa tuulettimeen isosti. Käykeestä sivuilla todistamassa groteskeja tekoja ja ideoita joita alamme toteuttamaan nyt kun ympyrä sulkeutuu. Keikkoja? Studioon? Kuvia? DVD? Mummonpotkimis-MM? Kuka tietää!
28.9.2006
Jäsenistö kokee renesanssin! Uusi kitaristi, Eetu hyppää kuvioihin mukaan, joten rytmisosasto läskistyy entisestään! Jännitys tiivistyy, salajuoni saada populan korvat vuotamaan elinnesteitä on jo käsinkosketeltavissa.
28.9.2006
Muistikirjat täyttyy täydellisestä sonnasta, jota voi hyvällä tahdolla kutsua musiikkiksi, á la Schmorf. Reenaus sujuu suunnitellusti eli ns. päin persettä. Häpihäpi! Kohta - te raukat ja kurjat - kuulette jotain käsittämätöntä räpellystä. Korvat koetuksella. Eikä sillee kivasti.
Oletuksena tämä tarkoittaa live-esiintymistä, jota kutsutaan projektinimellä 'sotkitaampa pari muitten tekemää piisiä, ja omat samalla'.
Jännittäviä aikoja elämme. Veppisivuille tulee pari lisäystä aivan justiinsa, joten pysykeehän kanavalla!
(jumalauta moon hyvä, pitäsköhän hakia kopywraitterin hommia)
